Välkommen till Kejsarens fyr!

Välkommen till Kejsarens fyr, säger
dirigent Marko Autio, librettist Leena Parkkinen
och tonsättare Pauliina Isomäki

Keisarin majakka - Kejsarens fyr är en opera om byggandet av Enskärs fyr, om kärlek och om Finland, som inte ännu hade hittat sin identitet som en skild nation. 

28.11.2024 hade vi en presentation om operan i Åbo stadsbibliotek, i vilken medverkade operans kör, dirigent Marko Autio, librettist Leena Parkkinen och undertecknad Pauliina Isomäki. Kören sjöng två stycken ur operan och sedan diskuterade vi operans teman och musik i bibliotekets musikavdelning.

Leena berättade bl. a. att hon alltid har varit intresserad av vändpunkter i historien. Alltså tider då någonting har ändrats och människorna måste ta ställning till det. I fallet Kejsarens fyr bygger operans idé på verkliga händelser: på 1830-talet lät kejsar Nikolaj bygga en kedja av fyrar längs den finska kusten. En av fyrarna var Enskärs fyr, som i dagens läge hör till Gustavs kommun. Livet i skärgården ändrades: bygget krävde massor av resurser, byggare och de färdiga fyrarna behövde personal. Skeppen började använda den nya farleden norrut i stället för Sveriges östkust.

Befolkningen på öarna kring Gustavs och Nystad hade vandrat dit från Åland och talade ursprungligen svenska. Så småningom ändrades språkbruket till finska, men eftersom operans handling utspelar sig på 1830-talet, är det motiverat att en del av karaktärerna talar svenska. Insikten att även denna del av skärgården har varit svenskspråkig gav impulsen till att göra operan tvåspråkig. Vi fick värdefull hjälp av Peter Mickwitz i översättandet av texten, men vi skulle gärna också veta mer om hur språket egentligen lät i Nystads skärgård! 

Mera information om operan: keisarinmajakka.fi

Biljetterna till operan är redan till salu.

Enskärs fyr skymtar bakom klipporna

Keisarin majakan solistit tiedossa, liput myynnissä ja muuta mukavaa

 

Keisarin majakka esittäytyi Turun pääkirjastossa 28.11.2024: paikalla oli tulevan produktion kuoro, kapellimestari Marko Autio, libretisti Leena Parkkinen ja allekirjoittanut säveltäjä. Turun konservatorion ja Taideakatemian opiskelijoista suurimmaksi osaksi koostuva kuoro esitti kaksi laulua oopperasta kirjaston portaikossa. Paikka olikin akustiikaltaan erinomainen kuorolle! Laulujen jälkeen siirryimme musiikkiosastolle ja kerroimme hiukan oopperan synnystä, tarinasta ja musiikista. Kiitokset Kulttuurikampus Turulle ja Turun pääkirjastolle tästä tilaisuudesta.

Tuotannon verkkosivut keisarinmajakka.fi ovat avautuneet ja sieltä voi nyt nähdä koko tuotantoryhmän solisteineen. Voimme ylpeänä esittää solistiryhmämme: Mia Heikkinen, Pia Pajala, Johannes Pessi, Jere Hölttä ja Janne Sundqvist. 

Nyt voi jo hankkia liput oopperaan! Joululahjavihje musiikin, majakoiden, Suomen historian ja saariston ystäville...

Tässä kuvassa kurkkivat ennen kuoron esitystä vielä hiukan jännittyneet Leena, Marko ja Pauliina. Jännitys oli turhaa: kuoro soi komeasti ja keskustelutilaisuus soljui sujuvasti. Samalla tulin itsekin miettineeksi, miten pitkä prosessi tämänkin teoksen kanssa on ollut: kahdeksan vuotta on kulunut siitä kun tapasin libretistin ensi kertaa ja sovimme yhteistyöstä. Yhteistyö onkin ollut todella erinomaista. Esimerkkinä voin kertoa taustaa eilen esitetyistä kuorokohtauksista. Minä olen ollut huvittunut länsirannikon saarten hauskoista nimistä ja halusin ne jotenkin mukaan librettoon: syntyi laulu jossa kuoro saa artikuloida "Hamskeri, Rouskeri, Fästinki, Flatu". Kun minä jo luulin että ooppera on valmis, Leena sanoi: "Haluan loppukohtauksen kuorolle!". Syntyi siis oopperan viimeinen laulu luotolaisista, merestä ja majakasta. Leena oli oikeassa: ilman tuota laulua kaikki olisi jäänyt kesken.

Pieni varaslähtö oopperaan Tammisaaressa ja Turussa

Alkusoitto oopperaan Keisarin majakka - Kejsarens fyr esitetään ensimmäistä kertaa Akademiska orkesternin Tammisaaren konsertissa 27.10. klo 16. Orkesteria johtaa Sauli Huhtala. 

Konsertin muu ohjelma on vahvasti Sibeliusta: 3. sinfonia, En saga ja Finlandia. Alkusoitto saa siis kantaesityksensä hyvin arvokkaassa seurassa.

Tammisaaren konserttiin on vapaa pääsy, tervetuloa siis Tammisaaren kirkkoon!

Mutta jos Tammisaari tai ajankohta eivät sinulle sovi, saman ohjelman voi kuulla myös Turun Tuomiokirkossa Sibeliuksen syntymäpäiväkonsertissa 8.12.

Alkusoitossa kuuluvat jo vahvasti oopperan musiikilliset teemat: haikean rakkaus-teeman esittelee klarinetti, koko orkesteri soittaa 7/8-tahtilajissa soivan majakan rakentamisen teeman sekä teeman Ivanin aariasta, jossa hän laulaa meren olemuksesta yhdistäjänä ja erottajana.

. 

 Olen erittäin iloinen, että Akademiska orkestern, jossa itse olen soittanut pitkään, halusi ottaa alkusoiton omaan ohjelmaansa. En soita itse alkusoiton kokoonpanossa, jossa tarvitaan vain yksi kutakin puupuhallinta. Sen sijaan saan tehdä fagotistina parhaani Sibeliuksen vaativissa teoksissa. 

Nähdään ja kuullaan tulevissa konserteissa!

Välkommen till konserterna!

Oopperan esityspäivät tiedossa!

Isa Kortekangas ottaa tuntumaa
ohjaamiseen.

 Keisarin majakka -oopperan esityspäivät on lyöty lukkoon, ja   tässä ne ovat: 

 pe 28.3.2025 klo 19 Ensi-ilta 

 su 30.3.2025 klo 15 

 ti 1.4.2025 klo 19 

 to 3.4.2025 klo 19 

 la 5.4.2025 klo 15 

 Esitykset ovat Turussa, Sigyn-salissa. Lippujen myynnistä ynnä muusta tulee aikanaan tietoa muualla. Ohjaaja on Isa Kortekangas, mutta solistien nimiä panttaan vielä.

 Kun aiempi oopperani Unissa kaikki oli selkeämpää (eli Jumalan tyttäret) oli esitetty, minulle tuntematon nainen pysäytti minut kadulla ja sanoi: "Sinäkö olet sen oopperan säveltäjä? Halusin vain sanoa, että juuri sellaista tarvitaan lisää!" Se oli mieleenpainuvasti sanottu, ja kiitokset kuuluvat tietysti koko esittäjäryhmälle sekä oopperan luovalle työryhmälle Emma Puikkoselle (libretto) ja Maiju Sallakselle (ohjaaja). 

Nyt joka tapauksessa saadaan lisää oopperaa. Tällä kertaa aihe on historiallinen, 1830-luvulle sijoittuva kertomus Isokarin majakan rakentamisesta ja sen rakentajista. Unissa kaikki ... oli erittäin vahvasti yhteiskunnallista teatteria. Keisarin majakan romanttinen juoni on perinteisempää oopperakirjallisuutta, mutta myös tässä kerrotaan Suomesta ja suomalaisuudesta. Saariston näkökulmasta autonomian aika merkitsi meriväylien vilkastumista ja majakoiden rakentamista. Uusia mahdollisuuksia luotiin saariston ihmisille, mutta ristiriidoiltakaan ei vältytty. Venäjä on usein ollut vihollisemme, mutta autonomian kausi oli Suomelle suurelta osalta hyvää aikaa. Voitaisiinko jossakin vaiheessa jälleen päästä hyvään yhteistyöhön itänaapurin kanssa?

Hiukan majakkalaivoista ja hiukan Keisarin majakasta

 Majakkalaivoista...

Majakkalaiva Finngrundet

Majakkalaiva Finngrundetiin voi tutustua Tukholmassa, jossa se kuuluu Tukholman merimuseon kokoelmiin. Majakkalaiva ankkuroitiin erittäin vahvoilla ketjuilla matalikolle, ja siellä se keikkui miehistöineen tyynessä ja tuulessa.

Yksi majakkalaivan erikoisuuksista oli vedenalainen signaalikello. Signaalikello hyödyntää sitä, että ääni kulkee tehokkaasti vedessä. Ohikulkeva laiva tarvitsee vastaanottimen signaalin kuulemiseen. Järjestelmää käytettiin 1900-luvun alussa ennen radiotekniikan kehittämistä. 

Suomessa on ollut käytössä 14 majakkalaivaa. Yksi niistä on Kemi, joka on nyt museolaivana merikeskus Vellamossa Kotkassa.

Vedenalainen signaalikello

 

... ja oopperasta

Oopperan tuotantoa suunnitellaan kevääksi 2025. Tuotantoryhmässä on uudet jäsenet: ohjaaja Isa Kortekangas, kapellimestari Marko Autio ja tuottaja Kristina Vahvaselkä.

Solisteista kerromme lähiaikona!

Sävellyskuulumisia oopperan ulkopuolelta

 Viime postauksessa kerroin hiukan siitä, mitä libreton kirjoittaja Leena Parkkinen on saanut aikaan oopperatekstin jälkeen.

Myös minä olen tehnyt muutakin kuin oopperaa: 

- Juoksu yönmaahan, laulusarja Jorma Erosen tulkitsemiin Amerikan alkuperäiskansojen runoihin, laulajalle, jouhikolle ja kanteleelle. Sarjan kantaesittivät Marianne Maans ja Eija Kankaanranta v. 2021.

- Matka Outooriin, kolmiosainen sarja puhallinorkesterille. Aura Wind Band kantaesitti osan Outoori puhallinpäivillä Turussa 2023.

- Jouluevankeliumi: kantaatti solistille, sekakuorolle ja uruille

- Rosarium: 7 kappaletta huilulle ja kitaralle. Teoksen tilasi Tuomo Tirronen ja se kuullaan tänä keväänä mm. Arkipelag-viikon konserttisarjassa 19.3. Kaarina-talolla.

Kaikkien teosten säveltämiseen liittyy muutakin kuin mielikuvituksen lentoa. Juoksu yönmaahan -sarjassa sävelsin ensimmäistä kertaa jouhikolle. Sain jouhikon lainaksi, joten pääsin kokeilemaan sen soittamista. Lopputulos ei ollut aivan tyypillisintä jouhikkotekstuuria, ja tekniikasta neuvoteltiin useaan otteeseen soittajan kanssa. Tässä pieni näyte sarjasta: Lauluja puroille ja puille

Kitarakaan ei ole kuulunut aiempaan sävellyshistoriaani. Tässä sain apua teoksen tilaajalta Tuomo Tirroselta. Rosarium-sarjan kappaleet on tarkoitettu melko helpoiksi, niin että niitä voi hyödyntää pedagogisessa työssä.

Yksi kuluneen vuoden ilonaiheita on ollut yhteistyö säveltäjä Carita Holmströmin kanssa. Päätimme pitää yhteisen konsertin, ja loppujen lopuksi saimmekin järjestää kaksi konserttia, yhden Turun Sibelius-museossa syksyllä 2023 ja konsertin uusinnan Hakasalmen huvilassa Helsingissä tammikuussa 2024. Meillä molemmilla oli musiikkia, jossa harpulla on keskeinen rooli. Päätimme siis rakentaa ohjelman harpun ympärille ja saimme mukaan mainiot muusikot Krista Leivo, harppu, Maikki Säikkä, laulu, Harri Wallenius, klarinetti ja Matti Moilanen, sello.

Krista ja Matti treenaavat Caritan vauhdikasta
Cuerdas-teosta.